Tytöt maalailivat eilen valkuais-tomusokeriseoksella piparkakkutalon seinät. Aavistuksen tummempaa punaista olisi saanut olla, mutta kivahan tuollainen pinkki talo on vaihteeksi.

Tämä oli kyllä oikea epäonnentalo.  Alkuun talosta piti tulla aivan toisenlainen, mutta pienin kotitonttumme piilotti tekemäni kaavat pöydän laatikkoon. Sieltä niitä ei kukaan osannut etsiä ja salaisuus paljastui, kun pienin niitä alkoi laatikosta eilen lappamaan pöydälle virne naamallaan. Hassua, että vajaan kahdenvuoden ikäinen osaa olla niin ovela :) 

     Tämän talon kaavat löysin sitten valmiina jostain…. paitsi, että kattokaavoja en jaksanut leikata vaan tein ne summissa. Niinpä katto on liian pieni taloon. Hyvin peittyy onneksi hattaran alle;)

     Seinistä yksi kaatui kokoamisvaiheessa ja meni tuhannen säpäleiksi. Sain illalla seinän kasattua joten kuten nuppineulojen ja sokerikuorrutteen kanssa. Toki seinään jäi ikävät jäljet.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Taas kerran on kuitenkin tullut todistetuksi. Se mikä ei miellytä omaa silmää voi olla lapsien mielestä hurjan kaunis!!  Tytöt ovat kieltä lipoen katsellut koulusta palattuaan epäonnentaloa ja hokeneet HURJAN HERKULLINEN.